Työväelle tarkoitetun asuinalueen perustaminen Fagerkullaan 1890-luvulla ei tuonut
helpotusta nopeasti kasvavan ruukin asumisahtauteen. 1910-luvun lopulla Högforsin
johtokunta päättikin toteuttaa kokonaisvaltaisen asuntoreformin kroonisen asuntopulan
hillitsemiseksi. Prosessin tuloksena syntyivät Fagerkullan 1920-luvun tyyppitalokorttelit,
jotka ovat antaneet mallia myös kaupungin muiden omakotialueiden kehittämiselle.

Tammikuussa 1920 tehtaan johtokunta hyväksyi asiantuntijatoimistolta tilatun
suunnitelman viiden tyyppitalon rakentamisesta ruukille sekä kustannuslaskelmat kolmelle eri rakennusmateriaalille: tiilelle, hirrelle ja Enso-
pahville. Talot päätettiin pystyttää Fagerkullan työväen asuntoalueelle, ”jota aluetta koskevat suunnittelupiirustukset ammattitoimisto oli jo aikaisemmin
tehnyt”.

Ensimmäisessä viidessä rakennuksessa kokeiltiin suunnittelutoimiston
ehdottamia materiaaleja, tiiltä ja Enso-pahvia. Johtokunta määräsi kuitenkin
’Enso-talot’ rakennettavaksi hirsirunkoisina ikkunaan asti, koska uudesta
pahvivuoratusta rankorakenteesta ei ollut riittävästi kokemusta. Ensimmäiset
kolme tiilitaloa ja kaksi rankotaloa valmistuivat vuosina 1920 ja 1921. Vuoteen
1929 mennessä Fagerkullaan nousi kaikkiaan 19 tyyppitaloa ja viereiseen
Haukkamäkeen viisi. Huomattava osa niistä oli kokonaan hirsirakenteisia, koska
tämä rakennustekniikka Högforsissa osattiin. Vaikka uudisrakentaminen yleensä
tilattiin ulkopuolisilta, tyyppitalojen toteutustyöstä vastasi tehtaan oma
rakennusosasto. Ne rakennettiin erityisellä huolella, koska rakentajat tiesivät
tekevänsä työtä itselleen.

Vaikka uudishankkeessa käytetyn suunnittelutoimiston nimeä ei tiedetä, on
ilmeistä, että sekä tilaaja että suunnittelija olivat hyvin perillä vuonna 1910 perustetun Asuntoreformiyhdistyksen herättämästä keskustelusta asunto-olojen parantamiseksi ja olivat nähneet myös vuoden 1917 asuntokonferenssissa ja näyttelyssä esiteltyjä, puutarhakaupunkiaatteen innoittamia hankkeita.