1900-luvun alussa yleistynyt puutarhaviljely oli tärkeä elämänlaadun kohottaja Suomen kaupungeissa ja muissa tiiviisti asutuissa yhdyskunnissa. Erityisesti sillä oli merkitystä kaukana keskuksista sijaitsevissa, eristyneissä teollisuusyhdyskunnissa, jollainen Högforsin ruukkikin oli. Osin 1910 perustetun Asuntoreformiyhdistyksen ansiosta Suomessa tunnettiin hyvin teollisuuslaitosten yhteyteen syntyneet englantilaiset malliyhteiskunnat ja puutarhakaupunkikokeilut, jotka tähtäsivät yleisen asumistason ja elämänlaadun kohottamiseen. Yhdistys esitteli myös aktiivisesti suomalaisia puutarhakaupunkisovelluksia näyttelyissään ja tiedotteissaan.
Kasviluettelo Fagerkullaan sopivista ja sopeutuneista kasveista Perennat Achillea ptarmica f. multiplex Koreakärsämö Aconitum napellus Aitoukonhattu Aconitum x cammarum Tarhaukonhattu Aconitum x stoerkianum …
Nykyasukkaat viihtyvät Fagerkullassa. 1920-luvulla rakennettu yhtenäinen työväenasuntoalue edustaa aikakautensa parhaita suunnitteluperiaatteita. Punamullattujen asuin- ja talousrakennusten säännöllinen rytmitys luo sekä viihtyisää katukuvaa että suojaisia piha-alueita. Yhteispuutarhat omenapuineen ovat korttelien viherkeitaita, joiden antimista alueen asukkaat ovat nauttineet lähes sadan vuoden ajan. Myös yksityisomistukseen siirtyneet rakennukset ovat säilyttäneet hyvin ominaispiirteensä.
1920-luvun tyyppitaloalueen ja puutarhojen rakentamisen yhteydessä tehdas salaojitti koko Fagerkullan mäen. Vanhoista kuvista voi nähdä, kuinka hyväkuntoisina silloinen, toimiva sadevesijärjestelmä piti kadut ja tontit. Vasta kaupungin 1980- luvulla tekemä avo-ojitus rikkoi vanhan salaojaverkoston, minkä seurauksena vettä alkoi kerääntyä hallitsemattomasti tonteille ja notkoihin. Samanaikaisten vesi- ja viemäriasennusten myötä Fagerkullankadun pintaa korotettiin merkittävästi, mikä vaikeutti kadun alapuolisten tonttien kulkuyhteyksiä ja heikensi niiden visuaalista yhteyttä vanhaan kylänraittiin.
Högforsin tehdasaluetta halkova jokilaakso on vehreä luontokeidas, jossa viihtyvät satakielet, mustarastaat, liito-oravat, kalat, jopa ravutkin. Joen Fagerkullan puoleista rantapolkua reunustaa rehevä saniaiskasvusto ja vastapäisen vanhan emalilaitoksen betonisokkelin juurella kukkivat villit, keltaiset iirikset. Talvisin paikalla voi seurata koskikaran taidokasta sukeltelua, onpa saukkokin siellä joskus pistäytynyt.
